”Hankkikaa meille ERP!” – mutta tiesikö joku, miksi?

”Hankkikaa meille ERP, sehän ratkaisee ongelmat!” Näin saattoi yritysjohdon toimeksianto kuulua. IT-asiantuntija ryhtyi toimeen, yleensä innokkaastikin, mutta kuka pysähtyi kysymään, mitä yrityksessä oikeastaan pitäisi kehittää? Järjestelmähankkeen voi delegoida, mutta voiko vastuun liiketoiminnan kehittämisestä?

Lähes neljän vuosikymmenen aikana olen nähnyt monenlaisia pk- ja mikroyritysten tietojärjestelmähankkeita. Niiden lähtökohdat, johtamistavat ja lopputulokset ovat vaihdelleet huomattavasti.

Selvää on kuitenkin. että parhaat tulokset syntyvät yleensä silloin, kun tietojärjestelmistä vastaava henkilö tuntee yrityksen liiketoimintaa ja osallistuu myös sen johtamiseen.

Tämä ei tarkoita, että pelkkä johtoryhmäpaikka ratkaisisi ongelmat. Tarvitaan molemminpuolista ymmärrystä ja yhteistä vastuuta.

Kun ERP-hankkeesta ei tullutkaan liiketoiminnan kehittämisprojekti

Varsinkin aikaisemmin oli varsin tavallista, että yrityksen johto delegoi tietojärjestelmähankinnan IT-asiantuntijalle tai projektipäällikölle.

Ajatus saattoi olla vilpitön. Johto tiesi, että yrityksen toiminnassa oli ongelmia, ja markkinoilla oli järjestelmiä, joiden luvattiin ratkaisevan niitä.

Mutta järjestelmän hankkiminen ei vielä tarkoita toiminnan kehittämistä.

Jos johto ei määrittele, mitä liiketoiminnassa halutaan parantaa, IT-vastuullinen joutuu tekemään myös sellaisia ratkaisuja, joiden pitäisi kuulua yrityksen liiketoimintajohdolle. Näin tapahtuu vieläkin usein.

Miten tilaus-toimitusprosessia pitäisi muuttaa? Mitä tietoja johtaminen todella tarvitsee? Mitkä nykyisistä toimintatavoista ovat tarpeellisia ja mistä voitaisiin luopua?

Nämä eivät ole ohjelmiston valintaan liittyviä yksityiskohtia vaan yrityksen toimintaa koskevia päätöksiä.

ERP-järjestelmän hankinnan voi delegoida. Liiketoiminnan kehittämisen vastuuta ei.

Joskus myös IT haluaa pysyä omassa maailmassaan

Ongelmia voi syntyä myös toisesta suunnasta.

Tietotekniikan asiantuntija voi olla hyvin innostunut uusista ratkaisuista ja niiden mahdollisuuksista. Hänellä saattaa olla selkeä käsitys siitä, millainen järjestelmä yritykselle pitäisi rakentaa.

Joskus asiantuntija kuitenkin haluaa toimia omassa teknisessä ympäristössään mahdollisimman itsenäisesti. Liiketoimintajohdon tai käyttäjien osallistuminen saatetaan kokea häiritsevänä puuttumisena asioihin, joita nämä eivät kunnolla ymmärrä.

Tämäkin on ymmärrettävä inhimillinen ilmiö, mutta yrityksen kannalta vaarallinen.

Teknisesti taitava asiantuntija voi rakentaa erinomaisen järjestelmän, joka ei kuitenkaan ratkaise yrityksen keskeisimpiä ongelmia. Tai ratkaisee ne tavalla, joka vaikeuttaa työntekijöiden arkea.

Tietotekniikan asiantuntemus ei automaattisesti merkitse liiketoiminnan ymmärtämistä.

Siksi järjestelmävastuullisen on oltava kiinnostunut muustakin kuin järjestelmän hienoista teknisistä ratkaisuista⁵. Hänen pitää ymmärtää, miten yritys ansaitsee rahansa, miten asiakkaiden tarpeisiin vastataan ja missä toiminnan todelliset ongelmat sijaitsevat.

Yhtä tärkeää on osata kuunnella niitä, jotka tekevät päivittäistä työtä järjestelmien avulla.

Kuka katsoo kokonaisuutta?

Edellisessä kirjoituksessani Kun järjestelmähanke alkoi elää omaa elämäänsä kuvasin tapausta, jossa onnistuneesti alkanut CRM-kehitys kasvoi vähitellen kokonaisuudeksi, joka ei enää palvellut käyttäjiään riittävän hyvin.

Tällaisessa tilanteessa ongelma ei välttämättä synny yksittäisestä väärästä päätöksestä.

Johto haluaa lisää seurantatietoa, taloushallinto tarkempia raportteja ja eri toiminnot uusia ominaisuuksia. IT puolestaan pyrkii toteuttamaan esitetyt vaatimukset.

Jokainen uusi ominaisuus voi erikseen tarkasteltuna vaikuttaa hyödylliseltä.

Mutta kuka arvioi, mitä muutokset merkitsevät kokonaisuudelle? Lisääntyvätkö kustannukset, monimutkaisuus ja käyttäjien työmäärä enemmän kuin saavutetut hyödyt?

Juuri tähän tarvitaan henkilöä, joka tuntee sekä yrityksen järjestelmät että liiketoiminnan.

Ja hänellä pitäisi olla myös riittävä asema ja uskallus sanoa, ettei jotakin suunniteltua ominaisuutta tai hanketta kannata toteuttaa.

Johtoryhmäpaikka tuo myös vastuuta

Tietojärjestelmistä vastaavan osallistuminen johtoryhmätyöhön ei saa tarkoittaa vain sitä, että hän pääsee kertomaan IT-hankkeiden tilanteesta.

Hänen pitäisi osallistua yrityksen tavoitteiden ja kehittämistarpeiden käsittelyyn jo ennen kuin päätetään uusista järjestelmistä.

Vastaavasti muun johdon on oltava valmis kuuntelemaan myös teknisesti ja taloudellisesti perusteltuja vastaväitteitä.

Järjestelmävastuullisen tehtävä ei ole toteuttaa kaikkia johdon toiveita sellaisinaan. Hänen on arvioitava vaihtoehtoja, kustannuksia, riskejä ja vaikutuksia yrityksen toimintaan.

Tämä vaatii muutakin kuin teknistä osaamista. Tarvitaan yhteistyökykyä, liiketoimintaymmärrystä ja kykyä kyseenalaistaa myös omia ratkaisuja.

Pienessä yrityksessä ei tietenkään aina ole erillistä tietohallintojohtajaa tai muodollista johtoryhmää. Silloin olennaista on, että järjestelmäkehityksestä vastaava henkilö osallistuu säännöllisesti liiketoiminnan suunnitteluun yhdessä yrittäjän tai toimitusjohtajan kanssa.

Tärkeintä ei ole paikka organisaatiokaaviossa, vaan osallistuminen päätöksentekoon ja vastuu kokonaisuudesta.

Tekoäly tekee vanhasta ongelmasta uudelleen ajankohtaisen

Tekoälyn yleistyminen antaa tälle keskustelulle uuden ulottuvuuden.

Nyt saatetaan kuulla samankaltaisia odotuksia kuin aikoinaan ERP-järjestelmistä: tekoäly tehostaa toiminnan, automatisoi prosessit ja ratkaisee tiedonkulun ongelmat.

Ehkä ratkaiseekin osan niistä.

Mutta tekoäly ei itsestään korjaa huonosti suunniteltua prosessia, epäselviä vastuita tai ristiriitaisia toimintatapoja.

Yrityksessä voidaan myös ottaa käyttöön useita erillisiä tekoälyratkaisuja, joiden yhteensopivuutta, tietoturvaa ja vaikutuksia kokonaisuuteen kukaan ei ole arvioinut.

Siksi järjestelmäkehityksen johtaminen on nyt vähintään yhtä tärkeää kuin aikaisemmin.

Hyvä järjestelmäjohtaminen näkyy arjessa

Onnistunutta tietojärjestelmähanketta ei pitäisi arvioida vain sen perusteella, toteutuiko projekti aikataulussa ja budjetissa.

Tärkeämpiä kysymyksiä ovat: helpottuiko työnteko, paraniko asiakaspalvelu, vähenikö päällekkäinen työ ja saako johto päätöksenteossa tarvitsemansa luotettavat tiedot?

Näihin kysymyksiin vastaaminen ei ole yksin IT:n eikä yksin liiketoimintajohdon tehtävä.

Tarvitaan yhteistä näkemystä siitä, mihin yritystä ollaan kehittämässä ja miten teknologia voi tukea sitä.

Tietojärjestelmistä vastaavan ei tarvitse kaikissa yrityksissä olla johtoryhmän jäsen. Mutta järjestelmäkehityksen on oltava osa yrityksen johtamista – ei siitä erillinen tekninen hanke.

Ehkä tärkein kysymys onkin, osaavatko ja haluavatko liiketoimintajohto ja järjestelmävastuullinen kehittää yritystä yhdessä.